perjantaina, helmikuuta 17, 2012

Tahtoisin



olla minäkin 4-vuotias

Ihan oikeasti, 4-vuotiaan elämä on aika rentoa.
Ensinnäkin aamulla saa nukkua niin myöhään kun haluaa,
leikkiä pyjama päällä legoilla ja aamupalan jälkeen
rojahtaa sohvalle kalsareissa katsomaan
lemppari DVD:tä eli Myyrän seikkailuja


 4-vuotias osaa jo vaikka mitä, mutta kuitenkaan
ei ole väliä jos jotain ei osaa. On ihan ok jos
 äiti vielä välillä syöttää ruokaa, on ok jos ei jaksa
kävellä aina itse, on ok jos ei vielä tiedä miten päin
paita tulee tai kuinka laitetaan sukat jalkaan


 4-vuotiaan elämä on vailla huolta, kuinka jaksaa herätä aamulla
töihin tai eskariin tai kuinka pitää eskarissa osata ottaa itse luistimet
pois jaloista tai miettiä jo kaikkea vakavaakin elämässä. Ja elämän
suurin murhe on jos pupu on hukassa tai tietokonepelissä ei joku onnistu

4-vuotiaan elämä on tässä ja nyt
- Kummelia lainaten "jätkä elää tätä päivää"






13 kommenttia:

Heidi kirjoitti...

Oon menossa kuolemanväsyneenä nukkumaan (viimeyönä iski vesirokko meidän 3veehen...) mutta äkkiä kommentoin, kun meillä ihan samat jutut! Samat kuviot ja murheet; suurin on että PUPU ON HUKASSA :D molemmilla pojilla ainun puput ollut laitokselta saakka. Koululainenkin pitää vielä sängyssä ♥
Ja ihana postaus ja muistutus siitä miten pieniä nuo vielä ovat.
Ei tarvii osata kaikkee.
Vaikka välillä vaaditaankin jo.
Juuri tänään hymyilin kun eskaripoppoo tuli vastaan suksineen. Ne sukset sojotti sikinsokin kainalalossa. Tahti oli kova ja komento. Ja ne pienet harhaili pitkin poikin, kinosten päällä ja haukkasivat välillä hanskallaan lunta suuhun...
Niin pieniä vielä.

Ihanaa viikonloppua!

Hanna kirjoitti...

Juuri näin ihana postaus <3

sunday funday kirjoitti...

Täällä 2,5kk ikäisen pikkutyttösen äippä lueskeli ihanaa postaustasi hymyt huulilla

Tatjana Parkacheva kirjoitti...

Beautiful photos.

Regards and best wishes

Sannu kirjoitti...

Niin ihana kirjoitus ja täyttä totta joka asia♥
Oli ihan kuin kirjoitettu meidän 4-vuotiaasta.

Anonyymi kirjoitti...

Hih, tuon perusteella kyllä itsekin MELKEIN haluaisin olla 4-vuotias. Ei aina, mutta joskus :)

Pieni Lintu kirjoitti...

Heidi: Joo, meidän tää juniori on niin pupufani, on sillä monta pupua mutta tää yks on tärkeä - enon perheeltä sai pupunsa kun oli n. 2kk ja siitä asti on ollu pupu niin tärkeä, on sitä jo korjattukin muutaman kerran. Muut pupunsa on semmosia möyheviä ja tää on ihan ruttunen, vaikka oon täytteetki uusinu välillä. :D Meidän eskarillakin on pupuja, mutta sille on tärkeä yksi koirapehmo jota pitää yöllä vieressään. <3 Toivottavasti menis vesirokko teillä nopsaan ohi, meillä pojat sairasti sen joululomien aikaan.

Hanna: Kiitos sinulle <3

Uusi kaunis päivä: Oi, sulla on vielä niin pikkuinen - nauti siitä ajasta!!!

Tatjana: Thank you so much <3

Sannu: Kiitos paljon!!!

Sara: On aikuisuudessain puolensa..hih.. ;) Mut jos joskus osais olla yhtä huoleton!

Niina Oivi kirjoitti...

AAAA. Niin sydän posting ♥


mäkin haluisin olla 4-vee vaan. Saisin oikeesti olla... ;)

Laura kirjoitti...

so sweet!

Pieni Lintu kirjoitti...

Niina: niinpä..ihailtavaa :D

Laura: thanks :)

Henna kirjoitti...

Ihanasti kirjotettu, ja tuli ihan silmänurkkaan tippa ja hymy huulille :) täällä kans 4 vee poika ja hyvin tutulta kuulosti <3 välillä tosin täällä pojulla jo vähän vakavempiakin mietteitä, kuten kuolema ym. Ei noin pienen tarttis ihan vielä miettiä tuollaisia..<3

Oon jo kauemman aikaa seuraillut sun blogia, tykkään kovasti!

RobertN kirjoitti...

Very interesting!

Dragonstar kirjoitti...

A lovely family post, and your photos illustrate the words so well.