perjantaina, kesäkuuta 16, 2017

Niin pienen hetken olit kanssamme

RIP bunny



Voi sitä surun päivää. Pupu on poissa. Voi sinua, iloloikat on hypelty - et enää tule syliin, piiloudu hupparin helman taakse. Luulimme, että et pääsisi karkuteille - häkkisi piti olla tilkitty ja verkotettu, yltä, päältä ja joka suunnasta. Vaan niin eräänä kesäaamuna sinä olit poissa, kuin taiottu. Olit vielä niin pieni, mahtuvainen. Sinua etsittiin ja naapurustosta kyseltiin - siellä sinä sitten olit naapurin pihassa, kuolleena. Et tajunnut, että vaara vaanii ulkona ja nyt me syyttelemme itseämme ja jossittelemme

Miten pupuun voi kiintyä niin nopeasti niin syvästi. Olen itkenyt täällä silmät päästäni - enemmän kuin aikoinaan 16-vuotiaan koiran kuolemaa. Silloinkin itketti, mutta koiran kuolema oli jo paikallaan, vanhuus ja sairaus ja eläinlääkärin suositus..kärsi jo koiravanhus kipujaan. Pupusella elämä edessä!



Oh our sweet bunny - we had you so little time but we loved you SO much. You decided to escape and we thought that your home was safe and you couldn't do that..but you were so tiny.. And we found you dead..maybe a cat, dog or bigger bird. Just so sad! RIP Teemu, we'll miss you!












Iloisempaa loppuviikkoa kaikille!


19 kommenttia:

Kristiina K kirjoitti...

Voi pientä kun lähti turvallisesta kodistaan. Surullista.

Saron blogi kirjoitti...

Voi ei :( Nyt ei löydy oikeita sanoja. Ihan varmasti olitte tehneet kaikkenne, nyt kävi vain tosi huono tuuri, että pupu päätti loikkia omille teilleen. (Meillä on koko perheellä kissakuume, mutta pienimmäisellä on ollut pupukuume jo vuosia - sillä minuakin riipaisee tällainen pupun menetys. On ne aika söpöjä veijareita ja kun oma pupu menehtyy, se on tietysti sydäntäsärkevää.) Voimia teille!

Pieni Lintu kirjoitti...

Mun sydän on niin särkynyt.. taisi tämä olla mulle pahin paikka vaikka koko perhe pupua on surrut. Mutta mä niin vannoin pitäväni pienestä huolta ja että sillä olisi onnellinen elämä - opiskelin kaikki kaniasiat ja googlettelin ja kyselin kavereilta joilla kaneja yhtä sun toista. Kaiken piti mennä hyvin.. :(

Pieni Lintu kirjoitti...

Kiitos paljon sanoistasi <3

M Tom kirjoitti...

VOIMAHALAUKSIA ♥

Pieni Lintu kirjoitti...

Kiitos <3

Pieni Lintu kirjoitti...

<3

Anonyymi kirjoitti...

Voi eikä :( niin kurjaa, toinen reppana. Kun ne on niin uteliaita etteivät tiedä varoa häkin ulkopuolista elämää :/
Jonna

Taina K kirjoitti...

Voi surku!<3 Äkkiä sitä kiintyy... Menettämisen tuska, se on ihan hirveä!:( Ei kannata kuitenkaan itseään syytellä, vahinkoja sattuu!<3

Huopalintu kirjoitti...

Voi miten surullista. Hän oli suloinen.

Pieni Lintu kirjoitti...

Sepä se, uteliaisuus on pienille otuksille vaaraksi. :(

Pieni Lintu kirjoitti...

Kiitos, Taina <3

Pieni Lintu kirjoitti...

Kiitos, Huopalintu <3

La La Lilja kirjoitti...

Voi pientä :( Voimia ja tsemppiä! <3

Pieni Lintu kirjoitti...

Kiitos, Piia <3

Pipo-otus kirjoitti...

Otan osaa! <3 Ei sitä vaan voi kun aina parhaansa yrittää, ja silti voi käydä mitä vaan.

Pieni Lintu kirjoitti...

Kiitos <3

Matkatar kirjoitti...

Voi kurjuus, otan osaa suruunne. Hui, en uskalla ajatellakkaan jos meidän Siri pääsisi pihasta karkuun...

Pieni Lintu kirjoitti...

Kiitos <3