lauantaina, huhtikuuta 24, 2010

Miten piristetään 2- ja 4-vuotiasta?


- Siihen tarvitaan muistipeli, jota toinen kylläkin vain osaa pelata, ja tätä pelataan kaikki ne hetket kun pikkuveli ei ole sekaamassa kortteja. Äiti ei pärjää tässä sitten ollenkaan jos ei skarppaa ihan täysillä

- Pari tuulihyrrää pilkkahintaan..vai mitä viipperiä nuo onkaan

- Nameja




Pirteää lauantaita - meillä räkälandiassa otetaan rennosti..pojat ovat parantuneet pienestä parin päivän nuhastaan, mutta iskä ja äippä nyt sitten sairastaa ja yrittää keksiä tekemistä ipanoille



6 kommenttia:

Ulla-Kristiina kirjoitti...

Muistipeliä meilläkin on leikitty lapsenlapsien kanssa. Siinä on tiukoilla, niillä mokomilla kun on niin hyvä muisti.
Pikaista paranemista teille!!

Oikein mukavaa viikonloppua koko perheelle!!

Sude kirjoitti...

Voi, kyllä se äitikin rupee pärjäämään, kun harjoittelee ensin tarpeeksi monta viikkoa. Siinä vaiheessa peli kyllä kyllästyttää jo niin vietävästi, kokemusta on :)

Marjuli kirjoitti...

Oi, rakastin lapsena noita hyrriä! Muistipelit ovat myös kivoja, odotan jo malttamattomana koska oma kaksivuotias ymmärtäisi pelin idean :)

sanna kirjoitti...

Meidän kohta 4-vuotiaan lemppari on myös pelata äidin tai isän kanssa muistipeliä:) Jos vain 1- vuotias ei häiritse ja syö paloja..

Mari kirjoitti...

Hehee, minulla on tuo samainen eläinmuistipeli itselläni.. :) Sain sen aviomieheltä joululahjana muutama vuosi sitten - ja ikää on nyt tosiaan 28-vee :)

Olen aina iloinen kun onnistun saamaan hamsterit ja luppakorvakanit itselleni! :D

Pieni Lintu kirjoitti...

Marika..hihii! :) Mun mielestä ton pelin tekee vaikeeksi kun on tuhatmiljoonaa eri näköstä kissaa ja koiraa.. :D Toinen samanlainen peli, hinta ja merkki oli sama, mutta olis ollu piirretyt kuvat ja kuvina tyyliin kastelukannu, pallo, kello jne. yksinkertaiset kuvat mutta poika sai kaupassa valita ja halusi ehdottomasti tuon ja oli se sitte otettava - äitille vaikee.. :D Tänään pelattii ku tultii ulkoa ja mä hävisin taas! Ja ihan tosissaan pelaan, en anna voittaa - mua itteäni pienenä ärsytti ku isä aina antoi voittaa ku pelattii tammea ja mä huomasin, että se tahallee hävis. ;)